Kaikki tämäkin piti saada eilen kirjoitettua, mutta miten kävikään. Liikaa tekemistä ja liian vähän aikaa.

Eilenhän meille sitten tuli mieheni kanssa 10 kuukautta yhdessä oloa täyteen. Minulle se on iso asia, koska tämä on ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen kunnon suhde elämäni aikana. On ollut tapailuja ja joitain seurustelun yrityksiä, mutta ei koskaan mitään tälläistä. Ennen nykyistä miestäni avioliitto oli kirosana... Nyt kun katsoo meidän historiaa; tapasimme uudenvuodenaattona ja olemme siitä saakka olleet erottamattomat, yhteen muutimme huhtikuussa, kihloihin mentiin elokuussa ja taloja on käyty katselemassa, hybridejä ajamassa, minä olen päässyt opiskelemaan ja mieheni on sen minulle mahdollistanut. Voisin kuvitella ja haluan nähdä asian niin että tämä suhde on niitä jotka kestävät läpi elämän. Ei meidän suhde ole täydellinen, jos joku nyt sen käsityksen tästä saa. Kyllä meillä tapellaan ihan niistä arjen pienistä asioista, huudetaan ja itketään vähän isommista. Mutta meillä myös sovitaan, halataan ja kumpikin haluaa nähdä tulevaisuuden 50 vuoden päähän, kun ollaan vielä keinutuolissa mäkättämässä toisillemme :)

Tällä viikolla on käyty paljon asiakaspalvelua ja organisaatiossa toimimista läpi koulussa. Sen myötä on joutunut paljon tutkailemaan itseään ja tapaansa toimia erilaisissa tilanteissa. Niinkuin jo aikaisemmin kirjoitin niin nämä asiat kiinnostavat minua kovasti ja olen kokenut tämän viikon hyvin antoisaksi. Olen myös joutunut ajatuksissani palaamaan moniin työtilanteisiin joissa olen ollut ja jotka ovat olleet hyvin epämiellyttäviä, vaikeita, joissa minulla on ollut huono päivä tai jollain muulla osapuolella on ollut huono päivä. Olen realisti ja hyvällä omallatunnolla varustettu ihminen. Kykenen näkemään milloin toimintani tai tekemiseni ( mitä se sitten onkaan, työ, leivonta, vuorovaikutus ) on hyvää ja milloin huonoa. Hyvää ei tietysti tarvitse lähteä korjaamaan, mutta huonompaa onkin vaikeampi korjata. Myöskin se että omistan aika vahvan temperamentin ja olen jääräpäinen, ei ole aina kaikkein paras yhdistelmä. Mutta ennen kaikkea olen aito ja näen sen tässä nykypäivän maailmassa suurena voimana... On mielenkiintoista seurata tätä meidän luokkaa, joka on nyt pikku hiljaa muodostunut sellaiseksi kuin se on, jokaisella on se roolinsa ja paikkansa. Itse olen sieltä aktiivisimmasta ja dominoivammasta päästä. Tällä viikolla onkin ollut aiheen takia keskustelua luokkakavereiden kanssa ja heille kerroin hyvän esimerkin persoonasta ja vaikutusvallasta. Omasta elämästänihän se tietysti on, koska sieltä löytyy parhaat tarinat, selitykset, esimerkit, lorut ja liirumlaarumit :D Tarina kuuluu näin:

Minä vanhimpana, siskoni ja tätini miehen 2 lasta leikimme kotipihassamme, jossa oli valtava muurahaiskeko. Sain jollain ilveellä puhuttua nuo kolme potkimaan muurahaiskekoa ja juoksin kertomaan tästä tätini miehelle. Hän sitten vihaisena lähti muurahaiskeolle, minä tietysti innolla perässä. Paikalle päästyään istutti siskoni ja lapsensa paljain persein muurahaiskekoon ja minä hihittelen vahingoniloisena vieressä. Ja he eivät edes ymmärtäneet sanoa tai tajunneet että minä sain heidät potkimaan sitä kasaa. Tämä on siis lapsuudenjekkuja.

Olin siis vanhin meistä lapsista ja muut seurasivat/tottelivat/kunnioittivat sokeasti, mitä se sitten ikinä olikaan. Myös esimerkkinä jäin luokalleni ykkösellä. Olin muita aina vanhempi, 5 luokalla olin jo koko koulun vanhin. Mutta koska olin heidän kanssaan samalla luokalla tai alemmalla luokalla, olin joko samalla tasolla heidän kanssaan tai alemmalla. Ei vaikutusvallasta tietoakaan. Mutta se niistä analyyseistä.

Nyt haluan jakaa muutaman kuvan kotoamme, kun olen ollut mieheni kanssa tämän viikon vanhempieni luona lapsenlikkana.

Se oli kyllä ihana päästä eilen kotiin. Koti tuntuu aina jotenkin niin uudelta, kun on ollut vähän kauemmin pois sieltä. Ihan niinkuin olisi muuttanut sinne uudestaan :D En tiedä kuinka monella muulla on tälläinen tunne, mutta varmasti jostain löytyy sielunsisaria. Kotiamme tulen myöhemmin paljastamaan kuvin lisää blogissani, koska olen sen remontoinut apuja saaden lattiasta kattoon ja olen siitä erittäin ylpeä. Mutta tässä esittelyssä eteinen ja "eteisaula". Näihin kuviin ja hyvät alkavat viikonloput kaikille :)