Nyt kun tätä blogia on jo hetken kirjoitellut ja kävijätilastoja seuraillut, niin ihan mielenkiinnosta pyytäisinkin teitä kävijöitä jättämään pienen kommentin. Vaikka sellaisen että oletko uusi lukija tai mahdollisesti jo useamman kerran lukenut blogia. Tällä pystyisin kartoittamaan ovatko kävijätilastot ihan huuhaata ja onhan se kiva saada tietää jos on jo vakiintuneita kävijöitä :) Olen silti ajatellut sen niin että luki tätä blogia kukaan tai ei, silti kirjoitan tätä. Olkoot tämä sitten julkinen päiväkirja ja kehityn silti paremmaksi kirjoittajaksi ja teksitintuottajaksi, mikä on hyvä ajatellessa tulevaisuutta.

Nytkin pähkäilen koulutehtävää kun pitäisi kirjoittaa hissipuhe... APUA!!! Pari lausetta pitäisi saada kasaan ja niillä parilla lauseella pitäisi saada kuulija/lukija kiinnostumaan minusta niin paljon että haluaa yhteystietoni ja kuulla myöhemmin lisää. Tiivis, selkeä, tehokas, joka herättää mielenkiinnon ja saa parhaassa tapauksessa ihmisen palkkaamaan sinut. Niin mahtavan ensivaikutelman haluaisin omistaa että edellä mainittu toteutuisi. Ei nyt tietenkään suoraan siellä paikassa X, jossa hissipuhe tapahtuu, vaan haastattelun jälkeen. Mutta ihmiselle kenelle hissipuheen esitit jäi siitä sellainen tunne että tän ihmisen mä haluan meille töihin ja haastattelu on vain muodollisuus. Suuria ajatuksia, egoja ja pilvilinnoja :D Ainakin itsevarmana ihmiset minua pitävät, se selvisi tänään. Kotitehtävänä oli tehdä Joharin ikkuna ( http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=56&eid=72&subid=72 ) ja siitä keskustelu eteni omalla painollaan siihen että tehtiin TOP 10-lista omista luonteen ominaisuuksistaan. Kun nämä oli listattu ruvettiin käymään niitä läpi periaatteella mitä muut luulevat kenenkin laittaneen itselleen ykköseksi ja sen jälkeen kolme asiaa millaisena kukakin toisen näkee. Itsevarma oli se millaisena minut näki suurin osa. Huvittavaa on että se on niin tilanteesta kiinni olenko tuota vai en. Loppujen lopuksi kun miettii niin kaikkihan on vähän kaikkea aina joskus eri tilanteissa. Minäkin itsevarmana ihmisenä olen välillä avoliitossani kuin pelästynyt jänis. Hyvä esimerkki on itsevarmuuden katoamisesta on kun tapasin mieheni sukulaisia ensimmäisen kerran.

Jännitti aivan tajuttomasti ja olin ihan lukossa. Mieheni sukulaiset asuvat Keski-Suomessa ja visiitit sijoittuvat viikonlopuille, kun kerta on tuota välimatkaa sitten enemmän. Perjantaina tapasin mieheni äidin ja isän + siskon ja hänen miehen, lauantai-ilta meni sitten mieheni toisen siskon perheen luona saunoessa ja minulta lähti taju :D Tulimme mieheni kanssa pihalle vilvoittelemaan saunasta ja sitten se tapahtui. Sanoin miehelleni että nyt on paineentunne korvissa ja en kuule kunnolla. Sitten rupesi vähän huippaamaan ja taisin ehtiä sanomaan että nyt vähän huimaa... Sen jälkeen ei ihan heti ole muistikuvaa tai pieni katkos lähinnä toiminnassa. Mieheni oli napannut minut kiinni ja taluttanut sisälle. Penkillä istuessani rupesin taas tiedostamaan olemassa oloani ja menimme takaisin saunaan. Mieheni kysyi "Tajuaks sää että sulta lähti taju?!". Tähän taisin tokaista "Aijaa " tai "Eikä lähteny"... <3

Jonkinlainen stressireaktio se oli hirveästä jännittämisestä, kun saunaan meni paikat rentoutui ja sitten kylmään ulos, NAPS. Mikään noviisi en ole saunomisessa, viimeiset 26 vuotta olen saunonut, hangessa pyörinyt ja avannossa käynyt.

_MG_9073-normal.jpg

Tälläistäkin tämä viikko on tuonut tullessaan, valokuvausta. Tutustuttiin koulumme studioon, valoihin ja muihin välineisiin. Tarkoituksena kuvata ja olla kuvattavana. Kumpikin luonnistuu minulta aina silloin tällöin, eilen kumpikin. Kuvaahan en nyt siis ole itse ottanut, vaan koulukaverini. Josta taas vuorostani otin kuvia ja en niitä tänne laita ilman lupaa. Eikä minulla vielä niitä olekkaan, kun sain pari kuvaa itsestäni muokattua siihen mallin, että ne olivat valmiit tallennettavaksi jpg-muotoon ja sain ne itselleni. Huomenna jatkuu niiden otettujen kuvien muokkaus ja saan silloin sitten loput omat kuvani ja ottamani kuvat :)

IMG_20131107_043155-normal.jpg

Tänään sain vauvamuotin ja ruusumuotin käsiini. Vauvamuottihan on sitä ristiäiskakkua varten jonka parturini sisko tilasi. Tapasin hänet tänään noiden muottien johdosta ja hämpä tilasi toisenkin kakun ensiviikonlopuksi!!! Jeee i'm so happy! Pojallensa synttärikakku, Turtles ja ihan normaalin kokoinen kakku. 

Näihin aatoksiin ja toivottavasti saan kuulla nyt teistä :)